Seuraavat 100 vuotta – Lapsuuden tulevaisuus Suomessa!

Hämeenlinnan kaupunki, ITLA, Emma & Elias -ohjelma ja Lastensuojelun Keskusliitto järjestävät yhdessä Lapsen oikeuksien päivän seminaarin Hämeenlinnan Verkatehtaalla.

Seuraavat 100 vuotta – Lapsuuden tulevaisuus Suomessa! Jatkuuko menestystarina?

Seminaarin sisällöt käsittelevät monitahoisesti ja mielenkiintoisesti lapsuuden historiaa Suomessa, nykypäivän tilannetta lapsi- ja perhetyön parissa sekä uusia avauksia kohti suomalaisen lapsuuden ja nuoruuden tulevaisuutta.

Seminaarin tavoitteena on tarjota niin lapsi- ja perhetyön ammattilaisille, kuntien päättäjille ja virkamiehille kuin tutkijoille ja asiantuntijoillekin tietoa, virikkeitä sekä innostavia näkökulmia työhönsä ja päätöksentekoon.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan 10.11. mennessä!

Lisätietoja tapahtuman verkkosivuilla. #lapsuudentulevaisuus

Ohjelma

8.30–9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.30–9.50 Valtiovallan ja kaupungin tervehdys

9.50–10.30 Nuorten tulevaisuuskuvat 2067
Miltä näyttää työelämä 30 vuoden kuluttua? Miten Suomessa asutaan vuonna
2057? Minkälaiset arvot ja asenteet muokkaavat tulevaisuuden suomalaista
yhteiskuntaa? Muun muassa näihin kysymyksiin on etsitty vastauksia
Hämeenlinnan kaupungin tilaamassa ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen
toteuttamassa tutkimushankkeessa Nuorten tulevaisuuskuvat 2067.
Nyt on aika pureutua näihin tulevaisuuden näkyihin. Tulevaisuuden aikuiset
esittävät väitöksiä eilisen nuorille. Miltä tulevaisuus näyttää erilaisin silmin?
Yleisökin pääsee kertomaan oman näkemyksensä asiasta!

Väittelijöinä mm. Markku Joki-Sipilä, Esko Valtaoja, Hämeenlinnan nuorten
asiantuntijaryhmän jäsenet.

10.30–10.50 Tauko

10.50–11.10 Lasten Suomi sata vuotta -filmi
Lasten Suomi sata vuotta -filmissä käsitellään itsenäistymisen jälkeen tehtyjä
valintoja lasten puolesta. Ovatko sata itsenäisyyden vuotta olleet lasten
hyvinvoinnin menestystarinaa? Onko lasten ja nuorten hyvinvointi kunnia-asia
myös satavuotiaassa Suomessa? Filmin esittää Itsenäisyyden juhlavuoden
lasten rahaston säätiö.

Käsikirjoittajana ovat toimineet entinen lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula
ja toimittaja Meeri Ylä-Tuuhonen.

11.10–12.00 Paneelikeskustelu: Jatkuuko suomalaisen lapsuuden hyvinvointitarina?
Paneelissa keskustellaan siitä, missä määrin sata itsenäisyyden vuotta ovat
olleet lasten hyvinvoinnin menestystarinaa, ja pohditaan, onko lasten ja
nuorten hyvinvointi kunnia-asia myös sata vuotiaassa Suomessa. Paneelissa
etsitään myös vastauksia siihen, mitä päätöksiä on tehtävä tänään, jotta
Suomi olisi myös tulevaisuudessa maailman paras maa lapsille.

Paneelin juontaa Sari Rautio.

12.00–12.10 Vuoden perheteko -palkinto
Alli Paasikiven säätiö myöntää itsenäisyyden juhlavuonna Vuoden perheteko –
palkinnon taholle tai henkilölle, joka on toiminnassaan edistänyt
esimerkillisellä tavalla perheiden hyvinvointia. Palkinnon ojentaa tilaisuudessa
säätiön hallituksen puheenjohtaja Pirkko Lahti.

12.10–12.30 Kestävän kehityksen julistus
Yksi suurimmista tulevaisuuden haasteista on varmistaa yhteisen
maapallomme säilyminen. Suomalaiset nuoret ovat tehneet juhlavuoden
aikana Kestävän kehityksen julistuksen, joka on luovutettu maailman valtioille
syyskuussa 2017 New Yorkissa. Nyt tämä julistus kuullaan Suomessa ja sen
myötä kotimaiset päättäjät haastetaan mukaan talkoisiin. Julistuksen
esittelevät projektin suojelija Tarja Halonen ja nuorten edustajat.

12.30–13.30 Lounas

13.30–15.15 Alaseminaarit I

1. Järjestöt tulevaisuuden perhekeskusta rakentamassa (Emma & Elias –
ohjelma ja Lastensuojelun Keskusliitto)

Millainen on unelmien perhekeskus, joka vastaa lasten ja perheiden tarpeisiin? Entä mikä on järjestöjen rooli perhekeskuksessa? Teemaa lähestytään perheiden moninaisuuden kautta ja pohditaan, millaista toimintaa tai tukea erilaiset perheet voisivat tarvita elämänsä varrella. Alaseminaarissa tarjoillaan herkullinen kattaus järjestöjen perheitä ja osallisuutta tukevasta työstä tulevaisuuden perhekeskuksissa.

2. Kulttuurinen muutos – kohti lapsilähtöistä hallintoa (ITLA)

Miten kuntien eri äänet saadaan keskustelemaan keskenään lapsiystävällisen
politiikan edistämiseksi? Miten vaikuttavat keinot kasvuolojen tukemiseksi
ovat päättäjien ja johtavien virkamiesten tiedossa? Mitkä ovat uuden
oppimisen haasteet ja mahdollisuudet? Tässä sessiossa esitellään
konkreettisia keinoja, joiden avulla paikallisesti on mahdollista luoda
kansalaisten, päättäjien ja virkamiesten välistä keskustelua, ja käsitellään
lasten kasvuoloihin vaikuttavien keinojen kiinnittymistä kuntiin ja maakuntiin.

3. Sata lasissa – varttuminen Suomalaisessa alkoholikulttuurissa (ITLA)

Alkoholi on tänään yhä enemmän läsnä arjessa. Monissa kodeissa
alkoholinkäyttö on olennainen osa arkea. Suomessa noin 65 000–70 000
vanhemmalla on vakava päihdeongelma. Noin kolmanneksella päihdehuollon
palveluita käyttäneistä on alaikäisiä lapsia. Viime vuosien kehityksessä on
kuitenkin myös myönteisiä piirteitä. Alkoholin kulutus on vuodesta 2008
laskenut ja alaikäisten juominen vähentynyt.

Sessiossa käydään läpi tutkimustuloksia ITLAn koordinoimasta Sata lasissa –
varttuminen suomalaisessa alkoholikulttuurissa -hankkeesta ja kuullaan
arjessaan lapsia, nuoria ja heidän perheitään kohtaavien ammattilaisten
kommentteja tutkimustuloksiin.

4. Monimuotoisten perheiden kohtaaminen (Emma & Elias -ohjelma)

Monimuotoisuus on moninainen ilmiö. Alaseminaarissa on mahdollisuus tutustua monimuotoisiin perheisiin eri konteksteissa sekä erityisesti kohtaamisen ja kokemusasiantuntijuuden näkökulmista. Kokemusasiantuntijoilla on arvokasta tietoa, jolla perheiden palveluja sekä kohtaamista voidaan kehittää.  Alaseminaarissa julkaistaan myös Monimuotoiset perheet ja lapset erilaisissa elämäntilanteissa – asennetutkimus.

5. Järjestöjen tukea perheille (Emma & Elias -ohjelma)

Emma & Elias -ohjelmassa (2012–2017) on käytetty ja kehitetty erilaisia lasta ja perhettä tukevia toimintamalleja. Menetelmäraadissa näistä ruoditaan neljää: Älyä tunteet – Apukäsi lasten tunnetaitojen vahvistamiseen, Skillilataamo – lisää motoriikan taitoja liikkuen, Satuhieronta: tarina ja kosketus sekä Isät ja pojat puussa – seikkailuterapiaa neuropsykiatrisesti oireileville pojille. Menetelmiä arvioivat lehtori Satu Keisala Diakista, erityisasiantuntija Sauli Hyvärinen Lastensuojelun Keskusliitosta sekä hämeenlinnalainen vanhempi Sari Rautio.

6. Perheiden hyvinvoinnin edistäminen taiteen ja taidekasvatuksen keinoin
(Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto)

– Korvaamattoman ihanaa! Visuaalisesti jokeltaen Vauvojen värikylpy –
työpajasta kansainväliseen tietoisuuteen. Päivi Setälä, johtaja, Porin
lastenkulttuurikeskus ja Sanna Pajunen-Kyynäräinen, varhaisiän
taidetoiminnan vastaava suunnittelija-ohjaaja, Porin lastenkulttuurikeskus.

– Kukkuu-kupoli. EMMA – Espoon modernin taiteen museon yleisötyötä
kulttuurineuvolassa. Projekti: Aalto-yliopiston kuvataidekasvatuksen
opinnäytetyö. Satu Hirvikoski TaK.

– Ujoa körötystä ja yllättäviä ilonpilkahduksia; kokemuksia varhaisiän
sanataidekasvatuksesta Oulun ensikodissa. Anna Anttonen (FM), Valveen
sanataidekoulun vastuuopettaja, Lumotut sanat -lasten ja nuorten
sanataideviikkojen taiteellinen johtaja, Kulttuuritalo Valve, Oulu.
Paikka: Miniteatteri

7. Nuoret ja hyvinvointi taidekasvatusprojektien keskiössä (Toimi!-hanke,
Helsingin nuorisoasiainkeskus ja TUFF!)

– Euroopan sosiaalirahaston tukema Toimi!-hanke tarjoaa nuorille ilmaisia
harrastus- ja toimintamahdollisuuksia Hämeenlinnassa ja Hattulassa.
Kohderyhmänä ovat erityisesti vailla työ- tai opiskelupaikkaa olevat 17–29-
vuotiaat. Toimintaa on tarjolla niin taiteen, kulttuurin kuin liikunnankin
saralla. Alaseminaarissa kuullaan mm. hankkeessa työskennelleen muusikko
Matti Johannes Koivun kokemuksia Toimi!-biisipajan ohjaamisesta.

– Helsingin nuorisoasiainkeskuksen Mistä sinä et puhu -hankkeessa
kannustettiin nuoria kertomaan taiteen keinoin se, mistä heidän on syystä tai
toisesta vaikeaa puhua ääneen. Teemaan pureuduttiin kevään 2017 aikana
kaikille avoimissa työpajoissa, joissa muun muassa tanssin, musiikin
ja teatterin ammattilaiset auttavat nuoria aiheen käsittelyssä. MSEP-projekti
huipentui elokuussa 2017 Lapinlahden Lähteellä järjestettyyn
tapahtumaan, jossa nuorten tuottama taide – mm. valokuvat, videot,
tanssiteokset, teatteriesitykset ja musiikki – sai äänensä kuuluviin. Marjaana
Veikkanen, teatteri-ilmaisun ohjaaja ja Samuli Mäkisalo, ohjaaja, Helsingin
kaupunki.

– Kulttuurin sekatyöläinen, rap-artisti Ossi Valpio on jyväskyläläisen TUFF!-
kulttuuriyhdistyksen kantavia voimia. Ossi Valpio kertoo TUFF!in
katukulttuurijuurista sekä yhdistyksen monipuolisista aluevaltauksista, joissa poikkitaiteellisuus on ujutettu luontevasti niin klubitoimintaan kuin nuorisotapahtumiin.
Paikka: Keinusali

15.15–15.30 Tauko ja siirtyminen alaseminaareihin II

15.30–17.15 Alaseminaarit II (sisältää kahvit)

1. Kansallinen vanhemmuuden tuen ohjelma tukemaan lasten
mielenterveyttä (ITLA)

Sessiossa keskustellaan siitä, minkälaista näyttöä on vanhempien ja lasten
vuorovaikutuksen parantamisesta. Voiko näyttöön perustuvalla
vanhemmuuden tuella luoda kansanterveyttä edistävän ohjelman, joka
yhdistää poliittista kenttää yli puoluerajojen? Voiko kokonainen kansa oppia
myönteiseen vuorovaikutukseen?

Sessiossa esitellään ITLAn ja kumppaneiden näyttöön perustuvaa
vanhemmuuden tuen työkalupakkia, joka osana Lapsi- ja perhepalveluiden
muutosohjelmaa jalkautetaan osaksi suomalaisten perhekeskusten työtä.

2. Lapsen oikeudet ja 100-vuotias Suomi (Lastensuojelun Keskusliitto)

Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi kansalaisjärjestöjen raportointia YK:n
lapsen oikeuksien komitealle lapsen oikeuksien toteutumisesta Suomessa.
Keskusliitto toteuttaa raportoinnin pohjalta julkaisun ja suositukset 100-
vuotiaalle Suomelle lapsen oikeuksien toteutumisesta yhteiskunnassa,
politiikassa, lasten ja nuorten elämässä ja arjessa.

3. Lapset, perheet ja järjestöt

Alaseminaarissa julkaistaan Lastensuojelun Keskusliiton tutkijan Petri Pajun kirja Syliä tähteeksi – Järjestöjen elämää ja elämää järjestöissä. Kirjassa tarkastellaan 43 järjestöelämäkerran kautta, miten järjestöt ja seurakunnat ovat olleet läsnä tavallisten ihmisten arjessa, juhlassa, vapaa-ajalla ja ammatissa. Entä miten järjestöt tukevat ihmisiä ja perheitä elämän siirtymissä? Keskustelua vetää toimittaja Kati Turtola.

4. Maahanmuuttajaperheet voimavarana tulevaisuuden Suomelle (Emma &
Elias -ohjelma)

Alaseminaarissa tarkastellaan, miten eri tavoilla maahanmuuttajataustaisia lapsia ja -vanhempia voidaan tukea työelämään, päihdekasvatukseen sekä sukupuolirooleihin liittyvissä kysymyksissä. Osallistujia kannustetaan kulttuurisensitiivisen työotteen vahvistamiseen arjessa.

5. Vaihtoehtoja kasvatusväkivallalle (Emma & Elias -ohjelma ja
Lastensuojelun Keskusliitto)

Alaseminaarissa hahmotetaan kasvatusväkivallan ilmiötä sekä näkökulmia myönteisten kasvatuskeinojen vahvistamiseksi. Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla.

6. Tulevaisuuden tutkimuskeskus /Nuotu-hanke

Miten Nuorten tulevaisuuskuvat 2067 -tutkimus toteutettiin? Työpajassa
kerrotaan tutkimuksen vaiheista ja tuloksista ja tutustutaan tulevaisuusleiriin
tutkimusmenetelmänä ja tulevaisuusajatteluun johdattavana työkaluna.

7. Taidetta saatavilla! (Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX ja
kulttuuriyhdistys Kuvio ry)

– Kuoropedagogi Ismo Savimäki avaa Hämeenlinnan perusopetuksen
Kulttuuripolun helmen, vuosittaisen ”Poika,
joka katseli puiden latvoja”-kuoroprojektin tavoitteita ja toimintamallia sekä
kertoo projektin paikallisuudesta ponnistavista
lähtökohdista.

– Taideharrastus ihan lähellä -lastenkulttuurin kärkihankkeessa lisätään
Hämeenlinnan, Hattulan, Janakkalan ja Riihimäen
peruskoululaisten mahdollisuuksia harrastaa taidetta ja kulttuuria
koulupäivän yhteydessä. Hankkeen ensimmäisen vuoden (2016–2017)
toimenpiteitä ovat olleet erilaiset pilottikouluissa tehtävät kokeilut liittyen
taiteen ammattilaisten ohjaamaan harrastustoimintaan sekä joustavaan
koulupäivään. Tänä lukuvuonna hanketta laajennetaan koskemaan kaikkia
alueen kouluja. Noora Herranen, nuoriso- ja lastenkulttuuripäällikkö.

– Kulttuuriyhdistys Kuvio ry on Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla
toimiva palvelu- ja yhteistyöverkosto. Kuvio esittelee EU:n maaseudun
kehittämisen maatalousrahaston ja LounaPlussan tukeman Creative
Connection -hankkeensa sekä hankkeen puitteissa elokuussa 2017 toteutetun
kansainvälisen puettavan taiteen tapahtuman – lapsille ja nuorille
suunnattuine avantgarde-työpajoineen. Minna Lehtola, kulttuurituottaja.
Paikka: Miniteatteri

8. Nuoret ja hyvinvointi taidekasvatuksen keinoin (Suomen
lastenkulttuurikeskusten liitto)

– Mä oon mun heimo; nuorten identiteettityö. Anniina Aunola, tanssitaiteen
maisteri/erityisopettaja, Kuopion kaupunki.

– Nuoret aktiivisina toimijoina visuaalisen kulttuurin kentällä;
tapausesimerkkeinä Generation 2017 -näyttely ja Vides-tapahtuma. Päivi
Venäläinen,
tuottaja, Lasten ja nuorten taidekeskuksen säätiö/Villa Arttu.

– Mitä mieltä sä oot? Taidekokemuksen arviointi yksilöllisenä ja yhteisöllisenä
menetelmänä Taidetestaajissa. Anu-Maarit Moilanen, vastaava
koordinaattori, Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto.
Paikka: Keinusali

17.15–17.30 Tauko

17.30–19.00 Päivällinen

19.00–20.30 Hämeenlinnan kaupungin isännöimä juhlakonsertti
Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala

Tilaisuudessa Väestöliitto myöntää ensimmäiset Perheystävällinen työpaikka -tunnukset. Juhlakonsertissa kuullaan Suomi 100 -juhlavuoden henkeen sopivasti Anssi
Tikanmäen musiikkia, valokuvia ja projisointia yhdistelevä teos Maisemakuvia
Suomesta. Tilaisuudessa jaetaan myös ensimmäiset Perheystävällinen työpaikka -tunnukset. 

Seminaarin aikana on mahdollista tutustua Yhdessä koettua – 100-vuotias Suomi sijoitettujen lasten silmin -valokuvanäyttelyyn.