Emma & Elias - pidetään huolta lapsista

”Lapset ovat tämän maan tulevaisuus. Mitä siitä seuraa että kohtelette heitä jo pienestä lähtien huonosti? Asettakaa lapset aina etusijalle päätöksenteossa, koska heistä tulee seuraavia veronmaksajia ja heidän lapsista taas seuraavia jne. Kyselkää enemmän lapsilta asioista jotka koskevat heitä ja olkaa luottamuksen arvoisia.” (kyselyyn vastanneet nuoret).

Jos lapset ja nuoret saisivat päättää hallituksen rahankäytöstä, käyttäisivät he enemmän rahaa kouluun ja opiskeluun, harrastuksiin ja vapaa-ajanviettoon sekä turvallisuuden lisäämiseen.

Lapset ja nuoret ovat huolissaan myös tasa-arvon toteutumisesta nykypäivän Suomessa ja heidän mielestään hallitus ei käytä tarpeeksi rahaa tukeakseen vähävaraisia perheitä. Lapset ja nuoret toivovat myös, että päättäjät tuntisivat heidän arkensa paremmin.

Tiedot käyvät ilmi tiistaina 2.6. julkistetusta Lastensuojelun Keskusliiton kyselystä. Lasten ja nuorten mielipiteitä hallituksen rahankäytöstä kartoittaneeseen kyselyyn vastasi 499 iältään 10‒17 -vuotiasta lasta ja nuorta tammi-helmikuun aikana.

Kysely oli osa kansainvälistä pohjoisirlantilaisen yliopiston lasten oikeuksien keskuksen, Children’s Rights at Queen’s Universityn tekemää kyselyä, jonka tulokset lähetettiin YK:n lapsen oikeuksien komitealle sekä Ihmisoikeuskomitealle.

Eniten rahaa kyselyyn vastanneet lapset ja nuoret käyttäisivät kouluun ja opiskeluun liittyviin asioihin. Lapset ja nuoret olivat huolissaan opetusvälineiden riittämättömyydestä ja niiden toimivuudesta, suurista oppilasmääristä luokilla sekä opetuksen laadusta.

– Lapset ja nuoret olivat huolissaan siitä, että liialliset säästöt opetuksessa ja oppivälineissä vievät heiltä mahdollisuuden laadukkaaseen koulutukseen ja hyvää oppimiseen. Tämä on ristiriidassa uuden hallitusohjelman koulutukseen suunniteltujen säästöjen kanssa, joiden vaikutukset kohdistuvat juuri niihin asioihin, joihin lapset ja nuoret toivoivat parannusta jo ennen uusia säästötoimenpiteitä, muistuttaa Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen.

Lapset ja nuoret toivat selkeästi esiin myös, että kouluun tarvitaan enemmän aikuisia: sekä opettajia, mutta myös avustajia, kouluterveydenhuollon ammattilaisia ja koulukuraattoreita. He olivat huolissaan myös koulukiusaamisesta, ja pitivät kiusaamisen ehkäisyä yhtenä tärkeänä investointikohteena.

Toiseksi tärkeämpänä hallituksen rahankäyttökohteena lapset ja nuoret pitivät vapaa-aikaa ja harrastustoimintaa. Kyselyyn vastanneet korostivat myös tasa-arvoisten harrastusmahdollisuuksien turvaamista myös vähävaraisten perheiden lapsille. Kolmanneksi tärkein hallituksen rahankäyttökohde oli turvallisuuden lisääminen.
Lapset huolissaan tasa-arvosta

– Ilahduttavaa lasten ja nuorten vastauksissa oli heidän huoli tasa-arvoisuuden toteutumisesta. Lapset ja nuoret tuovat vahvasti esiin huoltaan läheisistään, niistä lapsista, jotka eivät voi asua vanhempiensa luona, jotka tulevat kiusatuiksi ja joilla ei ole asiat yhtä hyvin kuin itsellä.

Lapset ja nuoret antoivat reilusti ohjeita päättäjille ja erityisesti valtiovarainministerille. Heidän mielestään päättäjien tulisi käyttää yhteiset rahat mahdollisimman järkevästi ja tuhlaamatta. Lasten ja nuorten mielestä rahankäyttöä tulisi myös valvoa tarkasti. Valtiovarainministerin pitäisi mahdollistaa lasten osallisuus ja ymmärtää, että lapsiin ja nuoriin kannattaa investoida.

– He toivoivat että päätöksenteko olisi entistä läpinäkyvämpää. He haluaisivat myös tietää miten lapsiin liittyviä päätöksiä on tehty, ja kuinka paljon siihen on kulutettu rahaa, Heinonen sanoo.

Lapset ja nuoret haluaisivat myös itse olla mukana päätöksenteossa. 56 prosenttia kyselyyn vastanneista lapsista ja nuorista haluaisi itse olla mukana vaikuttamassa julkisista varoista tehtäviin päätöksiin. Lasten ja nuorten mielestä hallitus ei ajattele heitä päätöksiä tehdessään, eikä tunne heidän arkeaan. He toivovat, että hallitus tutustuisi lapsiin ja nuoriin heidän arjen elinympäristöissään.

– Lasten ja nuorten näkökulmat ovat tärkeitä, koska lapsille merkitykselliset asiat eivät tule esille pelkästään aikuisten käsityksistä. Ne selviävät vain kuuntelemalla ja huomioimalla lasten ja nuorten näkemyksiä. Kyselyyn vastanneet lapset ja nuoret toivoivat, että päättäjät tapaisivat heitä siellä missä he muutenkin viettävät aikaansa, päiväkodeissa, kouluissa, nuorisotaloilla, ja tutustuisivat heidän arkeensa vaikka yhteisen projektin kautta. Myös päättäjien positiivinen ja kannustava asenne lasten ja nuorten osallistumista kohtaan koettiin tärkeäksi, painottaa Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Tiia Hipp.
Lapsen edun toteutumisen arviointi ei onnistu ilman, että lapsia ja nuoria kuullaan

Lasten ja nuorten kuulemiseen velvoittaa myös lainsäädäntö. Lasten ja nuorten kuuleminen heitä koskevissa päätöksissä on taattu Suomen lainsäädännössä ja juuri voimaan tullut uusi kuntalaki on myös entisestään vahvistanut velvollisuutta kuulla kansalaisia.

Siihen velvoittaa myös YK:n lapsen oikeuksien sopimus. YK:n lapsen oikeuksien komitea on korostanut, että lapsen mielipiteen huomioon ottamisen tulisi olla osa päätöksentekoa. Lasten ja nuorten osallisuudelle ja kuulemiselle on Suomessa kuitenkin edelleen paljon esteitä.

– Hallituksen päätöksenteossa ja ratkaisussa tulisi aina puntaroida asioita lapsen edun näkökulmasta ja tehdä päätettävistä asioista huolellinen lapsivaikutusten arviointi. Lastensuojelun Keskusliitto on ehdottanut, että myös juuri valmistuneesta hallitusohjelmasta sekä siihen liittyvästä kehys-budjetista tehtäisiin huolellinen lapsivaikutusten arviointi, jossa mukana olisi myös lapsia ja nuoria tiiviissä vuoropuhelussa, Hanna Heinonen sanoo.

”Älkää säästäkö tyhmästi lastenne kustannuksella”. ‒ Lasten ja nuorten mielipiteitä hallituksen rahankäytöstä. Lastensuojelun Keskusliitto 2015. ISBN 978-952-7002-09-4. Ladattavissa ilmaiseksi Lastensuojelun Keskusliiton nettisivuilta: www.lskl.fi/verkkokauppa

.

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Hanna Heinonen
puh. 040 838 4027, [email protected]

tiedottaja Hanna-Mari Savolainen
puh. 044 329 0029, [email protected]