”Koira on hyvä ystävä”

Menossa on koulutuspäivä ja Remun emäntä on yksi joulukuussa valmistuvista Ressun tukihenkilöistä, Remu hänen työparinsa. Tukihenkilömme, jotka toimintaamme tulevat, saavat tehdä vapaaehtoistyötä yhdessä oman koiraperheenjäsenensä kanssa. Tässä toiminnassa jaettu ilo on todella moninkertainen.

Mieleeni tulevat ajat, jolloin kuudesluokkalaisena heräsin jo varhain viikonloppuaamuna mennäkseni töihin palveluskoirakokeisiin. Tulevista työtehtävistä en tiennyt mitään ja paikalla olin ainoa alaikäinen. Minut kuitenkin ohjattiin tuomarinsihteerin tehtävään, jonka ylpeydellä hoidin. Varpaat kumisaappaissa olivat umpijäässä, mutta sain olla mukana maailmassa, jossa minua ja paikalla olevia aikuisia yhdistivät kiehtovan oppimiskykyiset koirat.

En muista noina koepäivinä kaivanneeni ikätovereitani. Tärkeintä oli, että minut otettiin mukaan yhtenä muista.

Hartaasti toivomani koiran tultua perheeseemme, ymmärsin nopeasti oman tehtäväni sen hyvinvoinnin varmistamiseksi. Koiran kanssa ulkoillessa tutustuin uusiin ihmisiin, kaikenikäisiin, koirattomiin, ja koiran kanssa liikkuviin. Teini-iässä opin vastuunkannon ääripään, sen miten parhaan ystävän ei anneta kärsiä ja miten päätös viime hetkestä pitää tehdä, vaikka se tekisi miten kipeää. Ja kipeää se teki.

Näiden omien kokemusteni kera saan olla mukana tarjoamassa koiran tuomaa iloa ja aikuisen antamaa aikaa Ressun tuettaville lapsille ja nuorille. Heillä ei ehkä ole mahdollisuutta omaan koiraan, mutta silti ei tarvitse jäädä ilman sitä vilpitöntä iloa ja huomiota, jota koirat meille antavat. Koira yhdistää luontevasti eri-ikäiset ihmiset toisiinsa.

Eräs tuettavistamme toivoi nuorta miestukihenkilöä. Sellaista ei kuitenkaan ollut tarjolla. Toive unohtui nuoren nähdessä suurikokoisen, rauhallisen lempeän koiran. Koiran kanssa yhteys löytyi heti. Omistajakin sai nuoren hyväksynnän siinä samalla.

Eräs toinen tuettavistamme kuvaili koiraa sanoin, joilla oletettavasti on kuullut kuvailtavan häntä itseään: vilkas ja aktiivinen. Koiraa kuvaillessaan hän teki selväksi arvostavansa koiraa juuri niiden piirteiden takia. Loppuun hän totesi, että koira on hyvä ystävä.

Niinhän se on.

Kirjoittaja Tiina Muros on EHJÄ ry:n Ressu-projektin projektikoordinaattori