Lapset kaipaavat keskustelua päihteistä

2000-luvulla syntynyt sukupolvi haluaa keskustella päihteistä, mutta keski-ikäistyvä sukupolvi arkailee puhua aiheesta.

Suomalaisten bilettämistä ja suhdetta alkoholiin tutkinut Antti Maunu on todennut, että Suomen suurin alkoholiongelma alkaa olla se, etteivät suomalaiset osaa keskustella alkoholista järkevästi. Maunun mukaan alkoholi on suomalaisille yhä merkillinen vapauden symboli ja kantoja perustellaan puolin ja toisin erilaisin tilastoin ja numeroin.  Keskustelu juomisen inhimillisestä puolesta jää usein tilastojen varjoon.

Maunun kuvaama ”alkoholi- tai asenneongelma” ei näy pelkästään sääntelyyn liittyvänä julkisena, kiistelynä; Lapsiperheissä se saattaa näkyä keskustelun puutteena. Alkoholia ei arkailla nauttia lasten läsnä ollessa, mutta lasten kysymykset ohitetaan usein juttelemalla mukavia ”aikuisten limpparista”.

Vanhempien näkövinkkelistä oma lapsi on aina liian pieni keskustelemaan päihteistä ja usein keskustelua lykätään eteenpäin yläasteikään. Koulutyötä tekevissä järjestöissä on kuitenkin havaittu, että mitä pienempi lapsi on, sitä kipeämmin hän kaipaa tietoa ja keskustelua päihteistä. Lapsi ei voi välttyä näkemästä päihteidenkäyttöä, joten on luonnollista, että päihteet herättävät kysymyksiä.

Koulutus Elämään Säätiö on mukana ehkäisevän päihdetyön hankkeessa, joka toteutti päihdekasvatukseen liittyvän kyselyn yli 360 viidennen ja kuudennen luokan oppilaalle Turunmaan alueella syksyllä 2014.

Yli 86 % kaikista vastaajista koki alkoholista ja tupakasta keskustelemisen erittäin tai melko tärkeäksi. Nuorempien vastaajien keskuudessa asia koettiin jopa tärkeämmäksi kuin 6.-luokkalaisten keskuudessa. Lasten antaman vapaamuotoisen palautteen perusteella lapset eivät olleet halukkaita keskustelemaan ainoastaan alkoholista ja tupakasta, vaan moni oppilaista ihmetteli aidosti, miksi oppitunneilla sivuttiin huumeet lähes täysin.

Lasten tekemät nostot puoltavat ajatusta, että keskustelu päihteistä olisi syytä aloittaa jo alakouluiässä, kun vanhemmilla on vielä mahdollisuus vaikuttaa siihen, milloin, miten ja minkälaisten tietojen pohjalta lapsi tulee kokeilemaan päihteitä.

Päihdekasvatuksessa tulisi huomioida alkoholin ja tupakan lisäksi myös kannabis, nuuska ja muut huumausaineet, sillä nuorten maailmassa nuuskankäyttö on yleistynyt ja kannabis ja ”bilehuumeet” ovat nousseet vaihtoehdoksi alkoholin rinnalla tai korvanneet sen osin.

Koulutus Elämään Säätiö pyrkii edistämään osaltaan terveempää, päihteisiin liittyvää keskustelukulttuuria lasten ja vanhempien välillä, antamalla faktoihin pohjaava tietoa päihteistä. Säätiön terveyskasvatusohjelmassa päihteistä kerrotaan jo 3.luokan oppilaille. Oppitunneilla lapset saavat tietoa siitä, mitä päihteet ovat ja kuinka ne vaikuttavat ihmiskehossa. Opetus etenee vuosittain ja ainekeskeisyydestä siirrytään vaiheittain kohti ilmiöitä.

Syksystä 2015 lähtien 6.luokkalaisille suunnattuun opetusohjelmaan on integroitu osia myös uudesta ”Juteltaisko” -päihdekasvatusoppitunnista.

Nimensä mukaisesti ”Juteltaisko” kannustaa lapsia kysymään päihteistä ja keskustelemaan niistä avoimesti aikuisten kanssa.

 

Koulutus Elämään Säätiö toteuttaa 3– 13 - vuotiaille suomen- ja ruotsinkielisille lapsille suunnattua, vuosittain etenevää terveys- ja päihdekasvatusohjelmaa.
 

Kommentoi »

Kommentit

Kommentoi: